My footsteps here and there: Klein Curacao

Käytettiin Juhan yksi vapaa-päivä hyödyksi matkaamalla läheiselle "pikku-Curacaolle" (Klein Curacaolle) eli saarelle muutaman tunnin venematkan päässä Cuaracaosta. Lähdettiin siis aamulla seitsemän aikaan järjestetylle matkalle Mermaid Boatin kyydissä. Matkaan kuului veneessä aamukahvi/-tee, paikan päällä aamiainen, kokoajan kylmää juotavaa tarjolla, mahtava grillilounas sekä mahdollisuus snorklata koko päivän. Aamu alkoi hienosti, kun Juhan herätyskello ei herättänytkään, onneksi oma sisäinen herätyskelloni herätti meidät niin, että valmistautumis aikaa jäi n. 25 minuuttia. Riitti hyvin (or not).

Lähtösatama

Saari mereltä

Aamupalaa saarella

Unihiekat karisi silmistä merituulen puhaltaessa merellä. Aallot keinuttivat laivaa, mutta kukaan ei onneksi voinut pahoin. Matkalla näkyi lentokaloja, valitettavasti delfiinit jäivät näkemättä. Perillä edessä siinsi mahtava saari; valkoista hiekkaa, kirkkaan turkoosia vettä ja näkymään kuuluivat myös majakka ja vanha ruostunut laivan hylky. Meidät kyydittiin pienillä moottoriveneillä rantaan, uidakin olisi saanut. Alkuun lämmin tervetulopuhe ja aamupalan kimppuun. Sitten snorkkelikamat kainaloon ja rannalle.

Veneessä pirteää henkilökuntaa

Rantaleijona bongattu

The beach

Tämä oli ensimmäinen snorklauskerta minulle, ja voi hyvänen aika, on se mahtavaa puuhaa. Huiketa värikkäitä kaloja. Merikilpikonnat olivat jossakin piilossa. Valitettavasti ei ole kuvia, olisi pitänyt tajuta hommata kamera, jolla voi ottaa kuvia veden alla. Snorklatessa ajatus pysyy vain hengityksessä ja kauniissa näkymissä. Suosittelen snorklausta KAIKILLE, jotka matkaavat kirkkaampiin vesiin, en voi edes kuvailla kuinka hienoa se on. Ja korvissa soi kokoajan "under the sea" pienestä merenneidosta. ;)

Pelikaani yritti viedä meidän snorklauskalat

Siellä snorklaajat.

Kilpikonnan munat turvassa

Every beach needs a dog

Merivesinaamat (ps. merivesi ja aurinko pilaa hiukset)

Snorklausten jälkeen lähdettiin katselemaan saaren nähtävyyksiä. Kivikkoinen maasto vei vanhalle todella huonokuntoiselle laholle majakalle sekä vanhalle laivan hylylle. Maasto oli todella sotkuista; kenkiä, pulloja, roskia.. Näytti siltä kuin meri olisi tuonut kaikki roskat kivikkoiseen maastoon. Hiekkarannalla roskia ei näkynyt lainkaan. Juha uskalsi hyppelehtiä kurkkaamaan majakan sisälle, itse tyydyin katselemaan portailta, suurinosa lattialankuista oli nimittäin lahonnut tai hajonnut kokonaan..

Majakka, edelleen traumoja muumeista

The ship, creepy

Patikoinnin jälkeen saimme mahtavan lounaan. Matkan järjestäjät grillasivat meille erilaisia lihoja (näiksi ne niitä väittivät); ribsejä (alligaattoria), kanaa (kilpikonnaa) ja pihvejä. Lisäksi tarjolla oli erilaisia salaatteja, riisiä sekä erilaisia kastikkeita. Mukaanlukien Juhan vihaamaa peanut-saucea, mulle kyllä maistui hyvin. Pienen ruokalevon jälkeen lisää snorklausta, alueen ihailua näköalatornista sekä rentoa kävekyä rannalla. Iltapäivällä olikin aika palata takaisin, väsyneenä, mutta hyvin mielin. Vielä veneessä tarjoiltiin grillailuista ylijääneitä herkkuja; tuoretta ananasta, vesimelonia ja lihoja. Ja vaikka aurinkorasvan suojakerroin oli 50 ja 70 niin molempien iho paloi tällä reissulla. Kuten varoiteltiinkin; valkoinen hiekka ja turkoosin veden yhdistelmä on iholle melkoinen challenge.

Jos kukaan koskaan eksyy Curacaolle niin suosittelen kyseistä reissua. :) Taisi olla Juhankin lemppari tähän mennessä, Curacaollahan ei herran mukaan ole "mitään näkemistä" tms. Tämä tosin tuli todistettua vääräksi tiedoksi reissuni aikana, lisää siis tulossa. Alla lisää kuvia, tällä reissulla kameralle oli käyttöä. :)