En ole pahemmin tainnut kertoa kunnolla itse paikasta, Curacaosta. Curacao kuuluu ABC-saariin, eli yhdistelmän A= Aruba ja B= Bonnaire. En ollut kuullut Curacaosta ennen kuin parempi puolisko iski läppärin kouraan, kun kuuli keväällä lähtevänsä sinne työkeikalle. Curacao on kuulunut aikoinaan Hollannille, ja paikka olikin täynnä hollantilaisia turisteja. Myös meitä luultiin usein hollantilaisiksi. Paikassa puhuttiin paikallista papiamentoa, hollantia ja englantia. Ja niin, saarella on järkyttävä määrä autoja ja myös ruuhkat ovat sen mukaiset. Busseja näkyi joskus, mutta ilmeisesti niitä käyttivät vain paikalliset. Harvoissa paikoissa oli myöskään kävelyteitä ja pyörät olivat harvassa. Nightmare.
Alla olevat kuvat on otettu Curacaon keskustasta. Värikkäät talot kuuluvat katukuvaan. Keskusta on jakautunut kahteen eri osaan, Pundaan ja Otrobandaan. Alueiden välissä on ponttoonisilta, joka avautuu tarvittaessa laivoille. Silta on valaistu mahtavasti yöaikaan, värien käyttöä ei pelätä sillan iltavalaistuksessa.
 |
| Ponttoonisilta |
Yleensä ulkomailla yritän kiertää McDonaldsit ynnä muut ketjuravintolat. Löysinkin Curacaon keskustasta paikallisen kauppahallin, jossa paikalliset laittoivat ruokaa "katukeittiöissä". Päätin testata maalle tyypillistä ruokaa eli vuohipataa, kylmän oluen kera. Ensimmäistä kertaa myyjä katsoi minua pitkään ja kysäisi sitten onko minulla tarpeeksi ikää olueen... Anyways, kauppahalli oli täynnä paikallisia ja minua vastapäätä tulikin syömään paikallinen perhe. Jätin jälkkäriksi tarkoitetun piparminttukarkin perheen suloiselle tytölle, toivottavasti maistui.
 |
| Kauppahalli |
 |
| Ihanat mamat |
Kaduilla tuttu näky olivat hienot graffitit ja muu katutaide.
 |
| Korttien lähettelyä. |
 |
| Kukas se siellä. |
 |
| Hylätty talo, jossa vihaiset murkut hyökkäsivät viattoman turistin kimppuun. |
